Parkinsonin taudin lääkkeet vaikuttavat keskushermostoon ja yleisimmin käytössä oleva lääke on Levodopa. Levodopa-lääkkeiden käytön aloittamista pyritään viivästyttämään mahdollisimman pitkälle jos kyseessä on nuori tai nuorehko potilas koska Levodopan vaikutus sairauden oireisiin vähenee ajan myötä merkittävästi.
Seuraavassa Parkinsonin taudin hoidossa käytössä olevia lääkkeitä.
- Levodopa. Levodopa eli L-dopa on yleisesti Parkinsonin taudin hoidossa käytetty lääkeaine ja aminohappo ( 3,4-dihydroksi-L-fenyylialaniini, C9H11NO4).
Lääkeaine läpäisee veriaivoesteen jonka jälkeen siitä muodostuu aminohappodekarboksylaasin avulla dopamiinia. Lääke lievittää vapinan ja lihasjäykkyyden oireita jotka ovat tavallisia Parkinsonin taudin oireita. Levodopalla saattaa toisaalta olla psyykeen ja mielialaan kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Tahattomat pakkoliikkeet saattavat myös olla ominaisia Levodopan pitkällisestä käytöstä johtuvana.
Levodopan imeytymisaika on nopea. Tyhjään vatsaan nautittuna lääkeaine vaikuttaa täydellä tehollaan noin tunnin kuluessa. levodopaa löytyy apteekista esimerkiksi tuotemerkeillä: Madopar, Sinemet ja Kardopal.
Levodopan ongelmana on sen nopea hajoaminen ennen aivoesteen läpäisyä. Tätä ehkäisemään nautitaan estolääkettä joka hidastaa dopamiinin hajoamista. Lääke usein sisältyy Levodopa-lääkevalmisteeseen yhdistelmänä. Yhdistelmiä käytettäessä estetään Levodopan hajoaminen aivojen ulkopuolella ja täten pystytään käyttämään pienempiä lääkeannoksia. Tällöin myös mahdolliset Levodopasta johtuvat haittavaikutukset jäävät vähäisemmiksi.
Estolääkkeitä DDC:lle ovat esimerkiksi Karbidopa ja Bentseratsidi. Tolkaponi ja entakaponi ovat estolääkkeitä COMT:in vaikutukselle. Selegeliiniä taasen käytetään estämään MAO-entsyyminen vaikutuksia. Sivuvaikutuksina estolääkkeiden käytöllä voi olla pakkomielteistä käyttäytymistä, itsehillinnän puutetta ja käyttäytymishäiriöitä.
- Apomorfiini. Apomorfiini on dopamiiniagonisti joka on ei-narkoottinen morfiinin johdannainen. Apomorfiinin vaikutus on samankaltainen dopamiinin kanssa. Apomorfiinia annostellaan yleisimmin ihonalaisesti koska suun kautta nautittuna sen on mahdollista aiheuttaa maksan vaurioita.
Apomorfiinia käytetään myös oksennusaineena ja impotenssin hoidossa.
Apomorfiinia käytetään myös koomassa olevien herättämiseen tipan kautta.
- Selegiliini. Selegeliiniä käytetään Parkinsonin taudissa MAO-B:n (MAOI) estäjänä. SSRI- ja TCA-lääkkeitä ei pidä käyttää yhdessä MAOI-lääkkeiden kanssa serotoniini-oireyhtymän välttämiseksi.
Selegiliini on palautumaton, irreversiibeli MAO-estäjä.
- Rivastigmiini. Rivastigmiini estää pitkäaikaisesti aivojen asetyylikoliiniesteraasia. Rivastigmiinia käytetään dementian hoitoon Parkinsonin taudin potilailla. Sitä käytetään myös Alzheimerin taudin hoidossa.
Pahoinvointi ja huimaus ovat Rivastigmiinin yleisimmät haittavaikutukset. Myös ripuli ja oksentelu on mahdollista mutta harvinaisempaa.
Exelon on apteekin tuotemerkki Rivastigmiinille ja lääkkeen vuorokausiannos on 6-12 mg.
- Pramipeksoli. Pramipeksoli on dopamiinilagonisti joka stimuloi aivojen dopamiinireseptoreita jotka laukaisevat aivojen hermoimpulsseja ja siten auttavat kontrolloimaan kehon hallitsemattomia liikkeitä.
Pramipeksolia voi käyttää yksin tai yhdessä Levodopan kanssa Parkinssonin taudin hoitoon potilailla.
Haittavaikutuksina Pramipeksolilla on tahattomat pakkoliikkeet, huimaus, uneliaisuus ja pahoinvointi. Nämä siis yleisimpinä.
Jos potilas käyttää Levodopaa aloittaessa Pramipeksolin käytön niin suositellaan alennettavaksi Levodopan annostusta.
- Entakaponi. Entakaponi on Parkinsonin hoitoon käytetty lääke jota käytetään tehostamaan Levodopan vaikutusta. Entakaponi on COMT-estäjä joka estää Levodopan muuttumista hyödyttömäksi metyylidopaksi.
Entaponin tuotemerkkejä apteekissa on Stalevo, Comtan ja Comtess.
- Biperideeni. Biperideeni on antikolinerginen lääke Parkinsonin taudin hoitoon. Biperideeni estää muskariinivastaanottajia voimakkaasti.
Biperideeniä käytetään myös ekstrapyramidaalioireiden hoitoon jotka johtuvat psykoosilääkkeistä. Myös kolmoishermosärkyyn ja aivotärähdyksen aiheuttamiin oireisiin voi käyttää Biperideeniä.
Biperideeni vähentää ärtyneisyyttä, masennusta ja hidasliikkeisyyttä. Biperideeni rentouttaa lihaksia.
Biperideeniä ei saa käyttää alkoholin käytön yhteydessä koska se voimistaa alkoholin vaikutusta.
Muita haittavaikutuksia voivat olla muistin heikkeneminen, suun kuivuminen, silmien kuivuminen,ahdistus, sekavuus ja levottomuus.