Parkinsonin tauti on neurologinen sairaus, Joka etenee ja jonka oireita ovat tasapainovaikeudet, lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hitaus, ja tasapainovaikeudet.
Sairaus alkaa yleisimmin 50–70 vuoden iässä, mutta joissain tapauksissa se voi alkaa jo aikaisemmin. Yli 60-vuotiaista sairastaa keskimäärin 1 % Parkinsonin tautia. Naisten sairastuvuus on hieman miehiä alhaisempi. Suomessa erityiskorvattavuutta Parkinsonin taudin lääkkeisiin saa yli 16 000 ihmistä.
Parkinsonin taudin oireet johtuvat aivojen mustan tumakkeen solukadosta ja siitä aiheutuvasta dopamiinin vähenemisestä. Masennusta ja muistihäiriöitä voi myös mahdollisesti esiintyä.
Parkinsonin taudin oireet saadaan lääkityksen avulla yleisesti varsin hyvin hallintaan. Parkinsonin tauti johtuu siitä, että aivojen tietyt liikesäätelyyn osallistuvat hermosolut alkavat tuhoutua.
Mitä enemmän hermosoluja tuhoutuu taudin seurauksena sitä vähemmän dopamiinia on aivoissa, ja Parkinsonin taudin oireet lisääntyvät tästä johtuen. Solujen tuhoutuminen ei ole harvinainen ilmiö, sillä soluja tuhoutuu normaalin vanhenemisen yhteydessä myöskin. Parkinsonin taudissa solujen tuhoutuminen kuitenkin alkaa hieman aikaisemmin ja on normaalia voimakkaampaa.
Taudin diagnosointia ei voida tehdä millään yksinkertaisilla veri- tai muilla laboratoriokokeilla, vaan täydentäviä tutkimuksia tarvitaan lääkärin tutkimuksen lis
äksi, kuten esimerkiksi aivojen kuvantamistutkimus. Täydentäviä tutkimuksia tarvitaan varsinkin silloin, kun halutaan olla varmoja ettei jokin muu sairaus ole mahdollisesti kyseessä.
Parkinsonin taudin todentaminen ei ole helppoa varsinkaan sairauden alkuvaiheessa. Sen vuoksi Parkinsonin tautia epäiltäessä potilaat lähetetäänkin varsin usein tapaamaan neurologia. Parkinsonin taudin todentaminen on joissain tapauksissa erittäin vaikea määrittää oikeastaan millään olemassa olevilla menetelmällä. Toisaalta pidemmälle ehtinyt Parkinsonin tauti on helpompi todentaa, koska oireet ovat jo melko selvät diagnosointia varten.
Taudin aiheuttajaa ei valitettavasti vieläkään tiedetä. Lukuisista laajoista tutkimuksista huolimatta ei edelleenkään ole mahdollista kertoa, miksi juuri tietyt ihmiset ovat sairastuneet Parkinsonin tautiin ja esimerkiksi lähiomaisesi tai vaikkapa työkaverisi ei ole. Erilaisia vaihtoehtoja ympäristötekijöiden vaikutukseen on tutkittu paljon, mutta mitään absoluuttisen selvää syytä ei ole voitu todeta Parkinsonin taudin varmaksi aiheuttajaksi. Parkinsonin tauti ei ole tutkimusten mukaan perinnöllinen tauti toisaalta sairastumiseen saattaa liittyä perinnöllinen mahdollisuus. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että esimerkiksi potilaan lapset sairastuisivat samaan Parkinsonin tautiin vain, koska jommallakummalla vanhemmalla tai isovanhemmalla se on diagnosoitu.
Parkinsonin taudissa on todella tärkeää, että sairauden di
agnoosi tehdään erittäin huolellisesti.
Parkinsonin taudissa kyseessä on elinikäinen sairaus joka vaatii jatkuvaa elinikäistä lääkinnällistä hoitoa. Täten lääkityksen aloittamisella ei ole niin valtaisaa kiirettä. Parkinsonin taudin alkuvaiheessa neurologin päätöksen perusteella tehdään aivojen kuvantamistutkimus jossa voidaan mahdollisesti ettei henkilöllä ole mitään muuta Parkinsonin tautia läheisesti muistuttavaa sairautta.
Isotooppikuvauksesta joka selvittää dopamiinin puutoksen tilaa saattaa mahdollisesti olla apua Parkinsonin taudin diagnosoinnissa.
Siinä vaiheessa, kun tauti voidaan diagnosoida, solukato on yleensä tuhonnut jo yli puolet mustatumakkeen hermosoluista. Mitä enemmän soluja ajan myötä tuhoutuu, sitä alhaisemmaksi käy dopamiinipitoisuus, ja sitä enemmän ilmaantuu Parkinsonin taudin oireita. Solut eivät korjaannu, tuhoutuminen on etenevää. Solukato etenee kuitenkin hitaasti, useita vuosia ja vuosikymmeniä.
Parkinsonin taudin saannin riski on lähes nelinkertainen jonkinasteisen päävamman saaneille ja myöhemmin saatu uusi päävamma kasvattaa riskiä entisestään. Viitteitä on myös siitä, että pienikin päävamma saattaa altistaa merkittävästi Parkinsonin taudin saannille
Vakavaan riskiryhmään kuuluvat etenkin nyrkkeilijät jossa pään alueen vammat ovat melko yleisiä. Parkinsonin tautia aiheuttavat tutkimusten mukaan myös eräät vahvat aivoja vaurioittavat huumausaineet kuten amfetamiini ja metamfetamiini