Toimintakyvyn keskeiset ongelmat tulisi olla kuntoutuksen perustana ja kuntoutujan tarve tulisi ottaa huomioon kuntoutumisohjelmaa suunniteltaessa ja tehdessä. Säännöllinen omatoiminen liikunta ja kunnon ylläpito ja parantaminen on potilaan keskeisin kuntoutumismuoto.
Hyviä keinoja motivoida potilaita on fysioterapeutin neuvonta ja arvio.
Kuntoutukseen pitää arvioida oikea siihen parhaiten soveltuva menetelmä ja se pitäisi aloittaa riittävän varhain parhaan tuloksen aikaan saamiseksi. Kuntoutusta pitäisi saada myös riittävä määrä ja sen pitäisi olla oikeanaikaista jotta toivottu tavoite saavutettaisiin.
Kuntoutuja ja omainen pitää saada sitoutettua kuntoutuksen suunnitelmaan joten se pitäisi suunnitella sopivaksi alkututkimuksen perusteella. Kuntoutuksen edetessä kuntoutuksen ed
istystä ja kuntoutuksen mahdollista lisätarvetta tulisi seurata säännöllisesti. Ainakin kerran vuodessa jos tarvetta ei ole tiheämpään seurantaan.
Kuntoutuksen tulos ei tietenkään ole pysyvä sairauden edistyessä joten jos sairaus etenee arvioitua nopeammin kuntoutuksen seurantaa tulee tarkentaa ja tehdä kuntoutussuunnitelmaan tarvittavia lisäyksiä ja korjauksia.
Ammatillisen kuntoutuksen tarve pitää aina huomioida työikäisillä potilailla.
Myös sairauden sopeutumisvalmennus on tärkeä osa potilaan kuntoutusta. Säännöllisen liikunnan tarvetta pitää erityisesti korostaa Parkinsonin taudin potilaalle.
Parkinsonin taudin oireisiin on fysioterapiasta ainakin lyhytaikaista hyötyä, mutta 3-6 kuukauden kuluessa tehokkaankin kuntoutuksen tulos tulee heikkenemään. Ryhmäterapiana ja yksilöterapiana ja näiden yhdistelmänä on saavutettu toivottuja tuloksia. Fysioterapiaa on m
ahdollista toteuttaa monessa paikassa. Kotona, poliklinikalla, sairaalassa tai kuntoutuslaitoksessa. Parkinsonin taudin potilaalla kotiharjoittelu parantaa suoriutumista kotona ja kodin askareiden parissa.
Lievemmissä tautimuodoissa kuntoutuksen tulos on paras mutta vielä keskivaiheenkin toimintakyvyn paranemista on saavutettu kuntoutuksen avulla. Nopeammin kertausta tarvitsevat toimintakyvyltään heikoimmat, iäkkäät ja kognitiivisesti heikentyneet potilaat.
Yhdistämällä lääkehoitoon sopiva kuntoutus voidaan parkinsonin taudin potilaan kävelyä ja muuta toimintakykyä parantaa.
Kävelyn parantamiseksi on olemassa useita menetelmiä. Kävelynopeutta saatetaan voida parantaa kävelymattoa käyttämällä. Kävelymatosta on mahdollisesti apua myös jähmettymisestä oireena kärsilille potilaille. Kävelyä mahdollisesti voi parantaa myös rytmisen musiikin käyttö harjoitusten aikana.