Parkinsonin taudin käypä-hoito suosituksen keskeisin muutos on se miten tautia tullan hoitamaan taudin varhaisessa vaiheessa. Parkinsonin lääkehoito voidaan siis jo aloittaa vaikka sairauden oireista ei olisi vielä potilaalle erityisen merkittävää haittaa. Kliiniset tutkimukset ovat puoltaneet tehtyä muutosta aikaisempiin hoitokäytäntöihin ja suositukseen verrattuna.
Aikaisemminhan lääkehoidon ehdottomana edellytyksenä oli että Parkinsonin taudin potilaalla oli oltava pysyvää elämänlaatua heikentävää haittaa.
Lääkehoito saatettiin aloittaa aiemmin heti diagnoosin varmistuttua tai vasta vuosien kuluttua siittä kun diagnoosi oli varmistunut. Käytäntä oli siis varsin kirjavaa.
Aiemmat suositukset perustuivat siihen että lääkehoidolla nimenomaan lievitettiin Parkinsonin taudista johtuvia oireita ja eikä hoidon vaikutuksista taudin etenemiseen ollut t
utkimusnäyttöjä.
Myöskin tiedettiin Levodopan käytön aiheuttavan pitkäaikaisessa käytössä tiettyjä haittavaikutuksia joten Levodopa-lääkehoidon aloitusta pitkitettiin niin pitkälle kuin vain oli mahdollista.
Nykyään tutkimuksilla on osoitettu että aikaisella lääkehoidon aloituksella on selviä positiivisia vaikutuksia taudin myöhempään etenemiseen.
Aikaisen lääkehoidon aloitusta on myös tutkittu elämänlaadullisista näkökulmista. Tutkimuksen mukaan aikainenen lääkehoidon aloitus piti potilaiden oireet ja elämänlaadun likimain ennallaan kun taas iolman lääkehoitoa jääneet potilaat olivat elämänlaadultaan ja oireiltaan heikommilla.
Käypä-hoito suositus on kansallinen hoitosuositus joka perustuu tutkimusnäyttöön ja joka tukee käytännön hoitotyön päätöksentekoa ja auttaa laatimaan paikallisia hoito-ohjelmia.
Hoidon laadun paraneminen ja hoitokäytäntöjen vähentäminen on suosituksen tarkoitus.